Kohtaanko toista ku sinä ikinä, kuuletko saman laulun ku minä?

Ompas pirteä olo. Menin iltapäivällä töihin ja vähän aika sitten tulin kotiin. Aamulla kuuden jälkeen takaisin. 

Juhannus saa ihmiset ihan sekaisin. Ne vaan kahmii ruokaa ja juomaa monta päivää peräkkäin, ihan kuin se loppuisi kesken. 

Juhannus oli aina pentuna mulle kesän kohokohta. Sitä ootti kuin kuuta nousevaa. Nyt se tuntuu ihan samanlaiselta päivältä kuin kaikki muutkin. Tai ehkä se vaan johtuu siitä että mulla ei ole vieläkään oikeastaan mitään tietoa minne mä menisin ja mitä tekisin. 

Mulla ei ois kun yks toive, mä haluisin olla sen maailman suloisimman kanssa, mä en haluis olla yksin.

Musta tuntuu että vaikka se onkin vaan ihan tavallinen päivä, sillon vois tapahtua ihan mitä tahansa...

Koska kaikki on ihanaa. Ei oo pelkojakaan.

On vaan onnea, onnea, onnea, onnea, rakkautta, rakkautta vaan.

Toisaalta mitä mä taas kelaan. Voin painua mökille metsän keskellä, istua koko yön laiturilla tuijottaen kaukaisuuteen ja juoden kaljaa.  Ehkä se tekis mulle ihan hyvää, olla vaan yksin, tyhjentää vähän ajatuksia. 

Jos mä olen sun kanssa, ne ajatukset vaan sekoaa...

Mä olen löytäny paljon uusia siistejä juttuja viime aikoina. Mun teki kauheesti mieli tehä hiuksille jotain uutta joten päätinpä sitten takuttaa hiuksia, mä niin tykkään. Laitoin myös vaatehuoneesta pois noin jätesäkillisen kammottavia rättejä jotka ei ole enää yhtään mua. 

Mä olen myös rakastunut. Oon ollut rakastunut jo kauan mutta yhtenä päivänä mä tajusin kuinka kaikki palaset loksahtelee paikalleen. Tää mies on uskomaton, ihme. Sen nimi on Julius Sarisalmi meijän kaikkien kesken Juju. 

Oon kuunnellu Jujua viime aikoina lähestulkoon koko ajan. Siltä tuli vasta uusi levy jonka jokainen biisi tuntuu jotenkin ihan omalta elämältä. Kaikki mitä se sanoo on niin totta. Mä en ymmärrä, tää on jotain uutta ja ihmeellisen ihanaa. Kuunnelkaa Jujua, se puhdistaa mieltä. 

Mulla ei taaskaan oo mitään asiaa. Paitsi että mulla menee edelleen hyvin. Tosi hyvin. Jos aurinko paistaisi vähän vielä enemmän niin olisi enemmän jees, mutta on tämä näinkin ihan hyvin. 

Mä ootan niin paljon jo ensi kuuta on tulossa niin paljon siistejä juttuja. Lähdetään kavereiden kanssa roadtripille, on Rakuunarock ja näen vihdoin taas Stam1nan, melko kärsimystä ollut tässä taas kun ei ole päässyt keikoille. Ja niin, on mulla myös paljon töitä mutta se ei haittaa mua yhtään! :-) 

Tästä tuli taas kyllä harvinaisen tylsä postaus. Viime yönä mulla oli mielessä kaikkea syvällistä mutta nyt mun pää lyö ihan tyhjää. Paleltaakin. 

Ehkä mä jätän sen syvällisen paskan jollekkin muulle päivälle, tämä nyt oli vain tälläinen '' hei mulla on kaikki okei '' - päivitys. 

Rauhaa ihmiset. Ja hyvää yötä. Ja ehkä sitä juhannustakin sitten. 

<3